Pääsivu / Harrastajille / Kelkkailu

Kelkkailureittejä lapissa:
Saariselän kelkkareitit.pdf
Sodankylä
reitistön varrella olevien
palveluiden yhteystietoja

Kittilä - Levi
Kolari - Ylläs -reittipäiväkirja
Enontekiö - Kilpisjärvi
Koko Suomen urakartat indeksikarttana
Pohjois-Suomen reittikarttoja
Pohjois-Norjan reittikartta
Sisällysluettelo:                                     päivitetty 5.3.2013
Luvat
    - mistä luvat hankitaan
    - lupaa ei tarvita
    - erityisluvat maastossa ajoon
    - lupaehdot
Kelkkailu-ura
Kelkkailureitti
Sääntöjä ja ohjeita
    - nopeusrajoitukset
    - kartat
Huomioi ennen kelkkailua
    - sää
    - pukeutuminen
    - kypärä
    - kerro aikeistasi
    - tutustu kelkan toimintoihin
Ajaminen
    - aina oikeassa reunassa
    - pysähtyminen
    - liikennemerkit
Ajo-olosuhteet
Kelkan uppoaminen lumeen
Tien ylitys
Safari ajo
    - hyvät tavat
    - käsimerkit
Kyydissä matkustaja

 

Kelkkailuaiheisia videoita:
miten pukeudut kelkkasafarille
näin ajetaan moottorikelkkaa!
moottorikelkkaretki
kelkkailua Ruotsin lapissa

Kevättalvi ja alkukevät ovat parasta moottorikelkkailuaikaa. Hohtavan valkeat hanget houkuttelevat ohjatuille tai omatoimisille retkille. Mikä onkaan mukavampi tapa tutustua talvisen luonnon nähtävyyksiin kuin hyvin suunniteltu rauhallinen kelkkasafari.

Suomessa on tuhansia kilometrejä kelkkauria ja muutamia satoja kilometrejä paremmin hoidettuja moottorikelkkailureittejä. Valtaosa merkityistä reiteistä ja urista sijaitsee Lapissa, Pohjanmaalla sekä Kainuussa, mutta kelkkailu onnistuu toki etelämpänäkin. Urien varsilla on usein mukavia tauko- ja tulistelupaikkoja sekä muita palveluja. Ei muuta kuin eväät reppuun ja urille – kanssakulkijoita ja luontoa kunnioittaen. Moottorikelkkailijan opas (liikenneturva)

Inarin kunnan alueella kelkkaileva tarvitsee uraluvan.

Pidä lupa aina mukana liikkuessasi Metsähallituksen urilla.

Luvat

Lupatyypit:

  • 9€ /vrk - Henkilökohtainen uralupa, voimassa 24 tuntia
  • 20€ /vko - Henkilökohtainen uralupa
  • 34€ /kausi-perhelupa  - Kausilupa on voimassa koko kelkkailukauden.
    Kelkkailukausi: 1.10. – 30.9.
 
 

Voit hankkia luvan:

1.   Villin Pohjolan nettikaupasta villipohjola-kuva
2.
  Erälupien palvelunumerosta: 020 69 2424.

3.
   Matkapuhelimeesi, tätä tapaa suosittelelemme!
3.1  Soita haluamasi lupatyypin numeroon: 
    • Vuorokauden lupa: 0600 820282, taksa 9,02 + mpm
    • Viikkolupa: 0600 820283, taksa 20,12 e + mpm
    • Kausilupa: 0600 829002, taksa 34,27 e + mpm
3.2  Odota 10-15 sekuntia kunnes kuulet lopputiedotteen ”kiitoksia soitostasi” ja sulje puhelimesi.
3.3  Odota hetki, niin saat luvan tekstiviestinä puhelimeesi.
  • Säilytä viesti luvan voimassaolon ajan. Olet velvollinen esittämään luvan puhelimeltasi alueen valvojalle pyydettäessä.
  • Lupaa ei voi ostaa etukäteen vaan lupa-aika alkaa heti tekstiviestin saapumisen jälkeen. Hankittua lupaa ei voi perua eikä muuttaa.
  • Puhelu veloitetaan matkapuhelin-laskullasi
  • Palvelu toimii vain kotimaisista liittymistä! Ulkomaalaiset voivat ostaa luvan prepaid-liittymällä.

Lupaa ei tarvita:

seuraavissa Lapin läänin kunnissa: Muonio, Kolari, Kittilä, Sodankylä, Kemijärvi.

Enontekiöllä maksullisia uria ovat erämaa-alueilla olevat urat Palojärvestä Kilpisjärvelle (ura suljetaan 26.4. jonka jälkeen sitä ei saa ajaa) ja tälle uralle tulevat liittymät Karesuvannosta ja Saarikoskelta.

Lisäksi Kilpisjärven alueella on Kilpisjärven Ladut ry:n ylläpitämä maksullinen lähiurasto johon lupia saa Kilpisjärven matkailuyrittäjiltä. Muualla Enontekiöllä ei tarvita uralupaa.

Lupaa ei myöskään  tarvita Syöte - Ranua – Rovaniemi -reitin Ranuan kunnan alueella olevalla osuudella.

Kelkkasafareissa - siis aina kun on opas mukana - uralupa sisältyy hintaan.

Sen sijaan jos vuokraa pelkän moottorikelkan, niin uraluvat eivät sisälly hintaan.

Erityislupa maastossa ajoon:

Erityisestä syystä Metsähallitus voi myöntää erikoisluvan moottorikelkkailuun reittien ja urien ulkopuolella. Hinta kannattaa tarkistaa Metsähallitukselta (keväällä 2011 se oli 40 €), kuntalaisille oman kunnan alueella se on maksuton.

Lupaa on haettava Metsähallituksen toimipisteistä. Luonnonsuojelualueelle lupa voidaan myöntää vain perustamissäädöksen ja vahvistetun hoito- ja käyttösuunnitelman salliessa ja maastoliikennelain mukaisesti. Viranomaityöhön ja poronhoitoon liittyvissä töissä on erityissäännöksiä.

Lupaehdot:

Villi Pohjola huolehtii moottorikelkkalupien myynnistä Metsähallituksen rakentamille maksullisille ajourille.

  • Lupa on voimassa vasta kun lupa on maksettu ja sen lupatyyppi ja alkamisajankohta on merkitty.
  • Lupa ja siihen liitetyt mahdolliset erityisehdot on pidettävä mukana, samoin maksukuitti.
  • Luvan haltijan on korvattava vahinko, jonka hän tai hänen ohjaamansa ajoneuvo mahdollisesti aiheuttaa Metsähallitukselle tai kolmannelle osapuolelle.
  • Lupa voidaan peruuttaa välittömästi, jos sen haltija rikkoo lupaehtoja eikä noudata voimassaolevia maastoliikenteen säädöksiä tai määräyksiä.
  • Liikkuminen tämän luvan ehdoin tapahtuu omalla vastuulla ja lupa on kysyttäessä näytettävä valvontaan oikeutetulle henkilölle.
  • Uralupa oikeuttaa ajamaan moottorikelkalla Metsähallituksen hallinnassa olevalla alueella merkityillä kelkkaurilla koko maassa lumipeitteisenä aikana.

1.1.2005 alkaen lupatuotteet ovat hallintopäätöksiä. Päätökseen tyytymätön saa hakea oikaisua Metsähallitukselta 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan.

Oikaisuvaatimusosoituksen saa Metsähallituksen toimipaikoista.

Moottorikelkkaura:

  • Nykyisin vielä Metsähallituksen ylläpitämä
  • Kelkkailuun tarvitaan uralupa
  • Ulkopaikkakuntalaisille lupia myyvät Metsähallituksen toimipisteet, Saariselällä Kiehinen. Paikallisille uralupa on maksuton.

Moottorikelkkareitti:

  • Lupaa ei tarvita
  • Ivalon ja Inarin alureella kelkkareittejä on n 65 km

Muita kelkkailuun liittyviä sääntöjä ja ohjeita:

Virallisilla moottorikelkkailureiteillä, tiellä ajettaessa tai tietä ylitettäessä kuljettajalla tulee olla vähintään T-luokan ajokortti.  Maastossa moottorikelkkaa saa ajaa 15 vuotta täyttänyt henkilö.

  • Urien ja reittien ulkopuolella maastossa liikkumiseen tarvitset maanomistajalta erillisen luvan. Metsähallitus myöntää hallinnoimilleen valtio maille luvan.
  • Kelkkailua koskevat samat rattijuopumussäännökset kuin autoilua, myös maastossa.
  • Moottorikelkkaa ei saa käyttää tiellä muutoin kuin tien tai sillan ylitykseen.
  • Käytä aina ajovaloja, moottorikelkkailureitillä liikkuessa ne ovat pakolliset.

Nopeusrajoitukset

  • Moottorikelkan suurin sallittu nopeus on:
    • Reitillä ja maastossa max nopeus on 60 km/h.
    • Jääpeitteisellä vesialueella suurin sallittu nopeus on 80 km/h.
    • Jos hinataan rekeä, jossa on matkustajia, niin suurin sallittu nopeus on 40 km/h.
  • Suojakypärän käyttö suojaa vammoilta ja melulta ja se on pakollinen.
  • Moottorikelkkailureiteillä on noudatettava tieliikennelain määräyksiä, reitillä on oikeanpuoleinen liikenne.
  • Kelkkailija kunnioittaa luontoa. Ei tuhlaa, ei roskaa, ei melua ja ottaa huomioon muut luonnossa liikkujat.

Kartat:

Tiekarttaan pohjautuvien A3 -kokoisten lupakarttojen mittakaava on 1:200 000 - 1:300 000. Uralupakarttoihin on merkitty urat, joilla moottorikelkkailtaessa tarvitaan Metsähallituksen uralupa. Karttoja voi tulostaa ilmaiseksi Villin Pohjolan nettisivuilta.

Maksullisen karttakopion voi tilata puhelimitse Villin Pohjolan myyntinumerosta, puh 0203-44122. Kartat on teettänyt Metsähallitus. Metsähallituksen lupauria on lähes 5000 kilometriä, joista Lapin läänissä vajaat  3000 kilometriä, Oulun läänissä runsaat 1900 kilometriä ja Itä-Suomessa Ruunaalla 30 kilometriä

Ennen kuin lähdet kelkkailemaan

1. tarkista sää

  1. Tarkista aina ennen kelkkailemaan lähtöä millainen säätila on.

2. pukeudu hyvin

  1. Pukeudu aina kylmintä säätä silmälläpitäen. Kelkkailuvaatetuksen pitää olla miellyttävä, eikä se saa olla liian kireä. Vaatteiden pitää suojata hyvin kylmältä ja kosteudelta. Vinkkejä kerrospukeutumiseen voit katsoa kohdasta maastohiihtäjän kerrospukeutuminen.
    1. Kelkkailuun sopivat hanskat ovat joustavat ja lämpimät (paksu eristys). kelkkasafari08002Peukaloilla ja muilla sormilla pitää pystyä vapaasti käyttämään kelkan hallintalaitteita.
    2. Lämpimät saappaat, joissa on irrotettavat huopavuoret ovat kätevät kelkkaillessa. Pinta ei kastu vaikka lumi sulaisi niihin ja irtovuoret ovat helpot kuivata.
    3. Pitkät huivit ja irtonaiset asusteet eivät sovi kelkkailuun, koska ne voivat takertua liikkuviin osiin. Kelkkailussa, kuten muissakin talvisissa lajeissa on tärkeä pitää itsensä niin kuivana kuin mahdollista.

3. käytä kypärää

  1. Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä varusteena on kypärä.
    Kelkkaillessa pitää aina käyttää moottorikelkkailuun tarkoitettua kypärää. Se ehkäisee loukkaantumiselta ja lisäksi suojaa mukavasti kylmältä.
    1. Kypärän alle kannattaa laittaa kypärähuppu. Se suojaa ajoviimalta, joka kuitenkin yrittää tunkeutua kaulaan ja niskaan.
    2. Suojalasit tai sitten kypärä jossa on visiiri. 

4. vuokraa kelkka

Jos moottorikelkka vielä puuttuu niin ota yhteys tänne Moottorikelkan vuokraus

5. kerro lähtö- ja paluu aika sekä reittisuunnitelma

  1. Kelkkaileminen kaverin tai kavereiden kanssa on parempi vaihtoehto turvallisuuden kannalta kuin yksin kelkkailu.

    Polttoaine saattaa loppua, onnettomuus voi sattua tai kelkka voi yksinkertaisesti hajota.

    Kannattaa myös muistaa, että moottorikelkka pystyy etenemään pidempiä etäisyyksiä puolessa tunnissa kuin mitä reipas kävelijä kävelee päivässä.

    Pitää kertoa aina jollekin, että on lähdössä kelkkailemaan ja mihin suuntaan aikoo lähteä ja milloin meinaa palata.

    Eikä ole hullumpi ajatus ottaa mukaan pientä evästä ja juotavaa. Tietysti ne kelkan perustarvikkeet ja –vaihtosat jotka ovat mukana jokaisessa kelkassa: Vaihtotulppaa, hihnaa, öljyä, polttimoita.

6. tutustu kelkkaan

Ennen kuin hyräyttää kelkan käyntiin olisi hyvä tutustua sen perustoimintoihin. Mistä se käynnistetään, mistä sammutetaan, missä on kaasu ja ennen kaikkea missä on jarru.

7. kuivaharjoittele ajoasentoja

Ajoasento ja tasapaino ovat perustekijät, joilla saa kelkan kulkemaan haluamaansa suuntaan. Paras ajoasento tasapainoa ja kelkan hallintaa ajatellen on yleensä istuma-asento. Joskus myös puolikyykky, ajo toiseen poveen tukeutuen tai seisoma-asento ovat käyttökelpoisia ajoasentoja.

Esimerkiksi kaarteessa tai käännöksessä pitää asentoa vaihtaa niin, että paino jakautuu oikein kääntymisen aikana ja tietysti sen jälkeen. Fysiikan lait kyllä opettavat nopeasti, mihin suuntaan milloinkin on hyvä ”kallistella” ja kuinka paljon. On tärkeä muistaa, että jalkoja maahan laittamalla ei saa yrittää tasapainottaa moottorikelkkaa.

kelkkasafarilla

Ajaminen kelkkareitillä ja -uralla

Reittejä on Saariselänkin alueella ihan kivasti. Niitä pitkin on helppo kelkkailla ja jos ei tunne maastoa hyvin niin eksymisen riski vähenee. Siellä liikkuu muitakin kelkkailuun hurahtaneita, joilta voi tarvittaessa pyytää myös apua.

Aina kun useampi kuin yksi ihminen liikkeellä, tarvitaan yhteisiä pelisää

ntöjä. Kuin Mannerheimintiellä konsanaan.

oikeassa reunassa nopeusrajoitukset huomioiden

Reiteillä ajetaan oikeassa reunassa ja rajoituksien mukaista nopeutta.

pysähdy näkyvälle paikalle reitin reunaan

Jos reitillä on tarvetta pysähtyä niin mieluiten reitin reunaan, muut pääsevät jouhevasti ohitse eikä aiheudu vaaratilanteita.

Ja kertauksen vuoksi vielä nopeusrajoitukset:

  • Reitillä ja maastossa max nopeus on 60 km/h.
  • Jääpeitteisellä vesialueella suurin sallittu nopeus on 80 km/h.
  • Jos hinataan rekeä, jossa on matkustajia, niin suurin sallittu nopeus on 40 km/h.

liikennemerkit

Liikenne- ja reittimerkkejä löytyy myös näiltä talvisilta urilta. Merkkejä pitää seurata ja noudattaa. Pujottelu merkkikeppien ympäri kuuluu ihan toiseen talvilajiin, ei moottorikelkkareiteille.

ajo-olosuhteet

Maaston olosuhteet voivat muuttua hyvinkin nopeasti ja niihin pitää ehtiä/pystyä reagoimaan.

Toisinaan reitti voi olla töyssyinen ja lumi on kinostunut, varsinkin jos ei ole vähään aik

aan satanut uutta lunta. Jos ajetaan liian lujaa, niin kuvatut olosuhteet voivat olla fyysisesti haitallisia kuljettajalle (ja matkustajalle) Vauhti pitää hidastaa niin pieneksi, että mukavuus ja kelkan hallinta säilyy. Puolikyykyssä asennossa saa polvet toimimaan lisä-iskunvaimentimina.

mitä tehdä jos kelkka uppoaa pehmeään lumeen

Jos jostain ihmeen syystä ajautuu kauas reitiltä syvään puuterimaiseen lumeen…kelkka saattaa juuttua ja ruveta ns. kaivautumaan syvemmälle hankeen. Siinä tapauksessa on parempi ottaa kännykkä taskusta ja soittaa 5 parasta kaveria avuksi.

Tai sitten voi kokeilla seuraavaa: Jos kelkka vielä kulkee eteenpäin eikä ole ihan lopullisesti uponnut paikalleen, niin voi ohjata kelkkaa niin laajalla kaarella kuin mahdollista ja etsiä kovempaa pintaa. Jos kelkka on jo juuttunut/uponnut lumeen on parempi lopettaa kaasuttaminen ja telamaton pyöritys, se saa kelkan uppoamaan entistä syvemmälle.

  1. Pysäytä moottori ja nouse kelkasta.
  2. Siirrä kelkan peräpää puhtaalle lumelle…tämä on helpommin sanottu kuin tehty, mutta kannattaa yrittää tai sitten odottaa niitä kavereita jotka aiemmin tuli hälytettyä paikalle.
  3. Vierasta materiaalia ei saa laittaa telamaton alle tueksi.
  4. Tamppaa kelkan eteen lunta muutaman metrin alueelta, se yleensä riittää.
  5. Käynnistä moottori uudelleen. Koita siirtää painosi astinlautojen päinvastaiseen päähän, kuin kelkan uponnut pää. Onnistuu parhaiten seisoma-asennossa.
  6. Kaverit pois kelkan edestä ja takaa.
  7. Sitten vain kaasua kelkalle, vakaasti ja hitaasti. Samalla voi koittaa keinuttaa kelkkaa.

Tien ylitse olisi mentävä?

Silloin valitaan sellainen kohta tiestä jossa näkyvyys on mahdollisimman hyvä (myös autoilijalle) ja että siitä olisi mahdollisimman helppo ajaa tien yli.

Nopeus pitää olla sellainen että pääsee hyvin penkan harjalle, ei liian hidas/ei liian nopea.

Kelkka pysäytetään penkan harjalle kokonaan ja odotetaan rauhassa, kunnes reitti on selvä eikä liikennettä ole.

Tie ylitetään 90 asteen kulmassa.

Autotiellä ajavat autot, ei moottorikelkat. Jos jostain syystä kuitenkin on pakko ajaa tietä pitkin ja jos se on sallittua, vähennetään nopeutta. Moottorikelkkaa ei ole suunniteltu käytettäväksi kestopäällystetyillä pinnoilla.

Safari-ajossa…

…vetäjä johtaa seuruetta ja toinen henkilö valvoo seurueen peräpäätä.

kelkkasafari09035p

Safarilla ei ohitella, vaan pysytään kiltisti letkassa.

Oppaat kertovat ennen lähtöä kaikki turva-asiat ja käytettävät käsimerkit. Tässä lajissa siis käytetään käsimerkkejä ilmoittamaan suunnanvaihdot ja vaarat.

Kelkkojen välissä pidetään aina riittävän iso välimatka joka jättää tarpeeksi tilaa myös pysähtymiseen. Edellä ajavan takapuskurissa ei siis roikuta!

Maisemien ihailun lisäksi pitää edellä ajavan liikkeitä tarkkailla ja reagoida safari-letkan tapahtumiin.

hyvät tavat myös kelkkasafarilla

Liika kaasuttelu saa kelkan ikään kuin kaivautumaan lumeen ja jättää takana tuleville irtolumisen pinnan (ja tästä sitten pikkuhiljaa muodostuu sitä tiheää, inhaa töyssyä)

Turhan ärhäkät kaasuttelut saattavat saada lumen ja jään lentämään taaksepäin ja se taas voi vahingoittaa takana tulevaa kelkkaa tai kelkkailijaa.

Jos safarilla kelkkaileva tuntee olevansa jotenkin taitavampi kuin muut, se tuodaan ilmi olemalla rauhallinen ja vastuuntuntoinen kuljettaja. 

Taitava kelkkailija ei siis esittele taitojaan tai ohittele toisia kelkkailijoita ryhmässä. Vähemmän kokenut kelkkailija saattaa yrittää toimia esimerkin mukaisesti ja epäonnistua.

Käsimerkit:

  • SEIS   = Jompikumpi käsi suoraan ylöspäin pään yläpuolelle.kelkkasafari09043
  • Vasemmalle kääntyminen   = Vasen käsi ojennetaan kohtisuoraan haluttuun suuntaan.
  • Oikealle kääntyminen   = Vasen olkavarsi sivulle ja kyynärvarsi ja käsi kohtisuoraan ylöspäin, niin niin kuin L-kirjain.

Jokaisen kelkkailijan pitää välittää edellä ajan antama merkki osaltaan takana olevalle.

Entä jos kyydissä on matkustaja?

Kelkassa pitää olla matkustajalle tarkoitettu istuin. Jos sitä ei ole, niin kelkkaa ei ole teknisesti suunniteltu matkustajan kuljettamiseen eikä siinä silloin matkustajaa myöskään kuljeteta. Piste.

Matkustajan pitää pystyä pitämään kiinni käsikahvoista tai istuinremmistä ja molemmat jalat on pidettävä kokonaan ja kokoajan astinlaudoilla.

Tässä lajissa kypärä kuuluu myös takapenkin varustukseen.

Matkustajana on yleensä viileämpi olla kuin kuljettajana. On siis erityisen tärkeää pukeutua lämpimästi.

  • Kaulukset tiiviisti kiinni, jostain syystä viima tunkeutuu erityisen kylmänä kaulan ja leuan alueella.
  • Paksut kintaat käteen (vaikka notkeampien ajohanskojen päälle) varsinkin jos matkustajan kahvat eivät ole lämmitetty ja peitetty suojahupuilla. Paksut kintaat myös suojaavat kämmenselkiä risujen iskuilta metsässä ajettaessa.
  • Kelkan liikkeet, tärinät ja pomput tuntuvat monikertaisina matkustajan istuimella.
  • Kuljettajan on muistettava ajaa maltillisesti ja pehmeästi, että myös kyydissä oleva voi istua vakaasti ja turvallisesti eikä tipahda kyydistä. Niin, ja tulee mielellään kyytiin myös toisen kerran!

Tiedotteita kelkkailijoillejaa facebookissa

tammikuu -12

Kelkkareittien merkkaus Inarijärvellä aloitetaan aikaisintaan 16.1.2012.

Lisätietoa saa seuraavilta henkilöiltä:
Metsähallitus: Markku Välitalo puh. 0400-214068 
Inarin kunta: Teemu Mikkola  puh. 0400-174 837

Lisää tietoa kelkkareittien merkintä Inarijärvellä


huhtikuu -11

Kelkkareittiteidote 15.4.2011:
Inarijärvellä Nellimin Peiliniemssä Lusmanuoran yli menevä moottorikelkkaura on suljettu talvisulan vuoksi. Sulan paikka on merkitty liikennemerkein.

Jään vahvuus Inarijärvellä on vielä hyvä ja kelkkailu pääosin turvallista.

Inarijärvellä on kuitenkin syytä varoa salmipaikkoja ja isojen selkien välisiä kapeikkoja ns. nuoriam joissa alkaa jo sulapaikkoja olla. Muuten kelkkailukelit ovat vielä mainiot. 

Inarijärven jääreittien purku aloitetaan viimeistään toukokuun ensimmäisellä viikolla. Ivalojoki- ja Juutuajokisuulta merkinnät poistetaan aikaisemmin.

Metsähallituksen luontopalvelut ylläpitää pääosaa Inari-Utsjoki alueen moottorikelkkaurista.
Lisätietoja: Puistomestari Markku Välitalo, p. 0400 214 068

 

Kelkkareittitiedote 6.4.2011:
Saariselältä pohjoiseen länsipuolella oleva kelkkareitti on siirretty hakkuiden takia pois vanhalta maantienpohjalta kulkemaan sen vieritse länsipuolelle. Siirretty väli on noin 3 km ja sijoittuu Saariselältä pohjoiseen päin vanhaa maantien pohjaa kulkiessa toisen sillan jälkeen Taimenjärven tienhaaran jälkeen, jatkuen valtatien ylitykseen asti.

 

helmikuu 11

Moottorikelkkauralla Saariselkä - Raja-Jooseppi on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta välillä Kulasjoki-Luolajärvi. Kuutuan alueella on metsänhakkuu käynnissä ja tiellä kulkee tukkirekkoja. Hakkuu kestää näillä näkymin maaliskuun loppuun saakka.


24.2.2011: Pokka - Inari reitti ei ole valmis. Inarista Menesjärvelle reitti on valmis ja hyväkuntoinen. Menesjärveltä Pokkaan päin on jonkun matkaa (? km) kelkalla ajettu jälki, joka on "tikutettu". Kunnan rajan ylitystä ym. ei ole tehty.


Tieva-baari Pokassa palvelee jälleen kelkkailijoita. Bensaa, ruokaa, juomaa.


Kelkkareittitiedote 5.5.2011:

Hakkuutyömaa Moitakurusta Ivaloon päin n.2 km - ei kelkkailua työmaa alueella. Hakkuu alkaa 5.2. ja kestää noin viikon. 
Maastoon on merkitty uusi reitti joka kiertää hakkuualueen.

 

tammikuu 11

Kelkkareittitiedote 17.1.2011:
Jääpeitteiset alueet on merkitty lukuunottamatta Suolisvuono-Nitsijärvi, Syysjärvi-Säytsjärvi, sekä Kaamasjoki, jotka merkataan 18.1.2011.
Huom! Jääpeitteisellä alueella mökkien läheisyydessä merkkaus on tehty niin, että reitti on merkitty mahdollisimman kauas rantaviivasta; välttäkää "oikomisia" ja pysykää merkatulla uralla.


 

  • Uusi reitti Inarista Pokkaan valmistuu tämän kauden aikana.
  • Nellimistä ei saa enää bensaa, kauppa on suljettu.
  • Uusi reitti Raja-Jooseppi - Nellim on vain ja ainoastaan ohjelmapalveluyritysten kelkkasafareiden käytössä