Sääolosuhteet: jäinen latu, lumisade, neulaset ym ladulla
Latu on yhteinen:
Ota huomioon muut hiihtäjät Nopeampi väistää hitaampaa ja yksin hiihtävä jonossa hiihtäviä Älä luistele perinteisin ladun päällä Ole ystävällinen ja kohtelia
Säilytä riittävä etäisyys edellä hiihtävään:
Älä hiihdä kannoille, muista erityisesti laskuissa
Laskuissa muistettavaa:
Älä vaihda latua laskun aikana Hallitse vauhtisi Varovaisuutta jääkeleillä
Noudata merkittyä hiihtosuuntaa:
Hiihdä oikeanpuoleista latua Ohita vasemmalta Seuraa opasteita ja viitoituksia
Auttaminen on velvollisuus:
Onnettomuuden sattuessa Auta muutoinkin tarvittaessa
Älä pysähdy hiihtoladululle:
Pidä tauot latu-uran sivussa Jos kaadut, nouse nopeasti ylös ja siirry sivuun Korjaa latu, mikäli se on tarpeen
Latu on vain hiihtämistä varten:
Kävely ladulla ei ole sallittua Koirien vienti ladulle on sallittua vain "koiraladuilla"
Hiihtokeli
vaikuttaa hiihtotapaan. Pakkaskelillä ja uudella lumella lumi ei ole
liukkaammillaan, joten silloin voi suosia perinteistä tyyliä.
Luisteluhiihto on mukavaa liukkaissa olosuhteissa eli vanhalla
karkealla lumella ja nollakelillä. Luisteluhiihto vaatii leveän
latu-uran, mutta perinteistä voi hiihtää jopa umpihangessa tai itse
tehdyllä ladulla. Umpihankihiihtoon parhaat sukset ovat tavallisia
suksia hieman leveämmät eli 46–50 mm leveät sukset. Normaali suksen
leveys on 43–46 mm.
Sukset voidellaan sään ja hiihtotavan mukaan.
Luisteluhiihdossa suksiin tarvitaan pelkästään luistovoidetta.
Perinteisessä hiihdossa tarvitaan lisäksi suksen keskelle pitoa.
Pakkaskelille, karkealle ja jäiselle lumelle sekä nuoska- ja
nollakelille on kullekin olemassa omat pitovoiteensa.
Pitovoiteen voi myös korvata pitovoideteipillä.
Suksen pohja hierotaan ensin karheaksi pakkauksessa olevalla
hiekkapaperilla. Tämän jälkeen voide laitetaan suksen pohjaan rasiasta
teippiä vetämällä. Pitovoideteippi on siisti ja helppo tapa saada
sukset nopeasti kuntoon periteistä hiihtoa varten. Monissa
hiihtokeskuksissa tarjotaan myös suksien voitelupalvelua.
Hiihtotapahtumista pitäville on tarjolla useita massahiihtoja eri puolilla Suomea. Lisätietoja tapahtumista saa muun muassa nettisivuilta Suomen Hiihtoliitto .
Tässä vinkkejä toimivaan hiihtopukeutumiseen
Kehon lämmön karkaaminen
Vaatteiden tehtävänä on estää kehon lämmön karkaaminen ja toisaalta mahdollistaa liikalämmön poispääsy.
Kehonlämpöön vaikuttavat seikat
Kehonlämpöön vaikuttavat aineenvaihdunta, veren sokeritasapaino sekä yleinen aktiivisuus. Liikunta voi lisätä lämmöntuottoa hetkellisesti jopa 10–15-kertaiseksi ja pitkäkestoisesti 3–5-kertaiseksi.
Kerrospukeutuminen
Hiihtolenkille tulisi pukeutua kerroksittain. Kerrospukeutumisessa puetaan päällekkäin useita vaatekertoja.
Vaatekerrosten väliin jäävä ilma
Kerrospukeutumisen lämmittävyys perustuu vaatekerrosten väliin jäävään ilmaan, jonka avulla kehon lämpö sysyy tasaisena ja sopivana.
1.Alimmankerroksenvaatteen tarkoituksena on pitää iho kuivana.
3.Kuorikerroseli päällysvaate puolestaan suojaa tuulelta, sateelta ja lumelta.
4.Lämpökerroksentehtävänä on lämmittää esimerkiksi taukopaikoilla kylmissä olosuhteissa.
Lämpöä eristävä ilma
Vaatteiden lämmönerityksestä 80 % syntyy vaatteen ja kuitujen sisältämästä liikkumattomasta ilmasta ja loput 20 % itse kuidun eristävyydestä.
1. Alimmankerros Alusasu tärkein osa pukeutumista. Urheiluun tarkoitetut, mikrokuituiset kerrastot ovat parhaita, sillä ne päästävät hien seuraaviin vaatekerroksiin ja pitävät siten ihon kuivana.
Monien suosima puuvilla on huonoin vaihtoehto, sillä se imee itseensä kosteutta ja kuivuu hitaasti. Hiestä märät vaatteet tekevät liikkumisesta epämukavaa, ja taukopaikoilla märissä vaatteissa tulee vilu.
2. Välikerros Aluskerroksen päälle puetaan lämmittävä välikerros, joka siirtää kosteutta aluskerroksesta kohti kuorikerrosta.
Hiihtäjän välikerroksen ei tarvitse olla kovin lämmittävä, sillä varsinkin korkealla sykkeellä hiihtäessä keho tuottaa jo itsessään paljon lämpöä.
Toisen vaatekerroksen lämmittävyys tulee valita sään, hiihtotavan ja lenkin pituuden mukaan.
Lauhalla säällä ja ripeävauhtisella lenkillä välikerrosta ei välttämättä tarvita lainkaan.
Sen sijaan hidasvauhtisella pakkassään hiihtoretkellä, jolla pidetään paljon taukoja, välikerrokseen on syytä pukea lämmittävää fleeceä tai villaa.
Mikäli ei pue ylleen välikerrosta, yksi vaihtoehto on laittaa hiihtotakin päälle liivi. Keskivartaloa lämmittävä liivi on helppo ottaa pois päältä tarvittaessa.
3. Kuorikerros Päälimmäinen vaatekerros eli kuorikerros suojaa tuulelta ja sateelta. Lisäksi kuorikerros päästää kehon hikoilun ja liikalämmön ulos joko kankaan materiaalin tai tuuletusaukkojen kautta.
Pitkille hiihtoretkille ja rauhallisille lenkeille kannattaa valita lämmittävä kuoriasu.
Koska kehon lämmönluovutuksesta jopa 80 % tapahtuu pään kautta, on pää syytä suojata päähineellä.
Sopiva kolmannen kerroksen vaate hiihtolenkeille on ohut, ja siinä on kevyt liikkua.Se on kehoa myötäilevä, sillä paksuissa toppavaatteissa on hankala hiihtää.
Henkselilliset, selästä korotetut hiihtohousut pysyvät parhaiten päällä ja suojaavat selkää kylmältä. Lahkeiden vetoketjut helpottavat monojen jalkaan laittamista.
4. LämpökerrosTauoille lämpimiä vaihtovaatteita. Pitkillä ja leppoisilla hiihtoretkillä pidetään evästaukoja ja nautitaan luonnosta.
Taukoja varten on syytä pakata mukaan lämpimämpiä vaatteita, vaikka hiihtäisi kevyemmässä vaatetuksessa.
Vähintäänkin tauoilla tulisi pukea päälleen paksumpi takki sekä kuivat pipo, hanskat ja sukat. Jos mahdollista, tauolla voi myös vaihtaa ylleen uuden alusvaatekerran.
Esimerkiksi Haltilla on untuvatakki joka painaa vain 500 grammaa ja pakkautuu omaan taskuunsa. Tosi kätevää!
Tekstin on kirjoittanut Matti Vesterinen, Saariselän Sanomien eläkkeelle jäänyt päätoimittaja.
Hyvät aurinkolasit
kuuluvat Lapin hangilla hiihtelevien tärkeimpiin varusteisiin.
Ilman niitä pilviselläkin säällä on pian hiekkaa silmissä, ontto olo ja punoittavat silmät. Näiden oireiden ilmaannuttua ei tarvitse epäillä saunan savuja tai keittiön katkuja. Taudin nimi on lumisokeus.
Vaikka oireet alkuun tuntuisivatkin lieviltä, niihin on suhtauduttava vakavasti, jos mieli hiihdellä jatkossakin. Jos tauti nimittäin yltyy pahaksi, potilas on pian talutettavassa kunnossa. Vain parin tunnin lenkki, ajatellaan! Lumisokeus voi kuitenkin iskeä jopa tunnissa. Toisaalta oireet saattavat ilmaantua vasta illalla useita tunteja auringossa olon jälkeen.
Lumisokeuden oireet
Tarkkaile itseäsi ja oloasi.
Ensimmäisinä oireina silmissä tuntuu ärsyyntyminen ja häikäistyminen.
Myös olo on epämääräisen halju
silmissä tuntuu olevan hiekkaa ja roskia. Lisämausteena niisä on punoitusta, turvotusta ja kipuakin.
Kokeile hoitokeinona
Hoitotoimista tärkein on silmien suojaaminen valolta sekä sisällä oleskelu.
Tanssi-ilta jää väliin jo pelkästään omien tuntemusten perusteella. Keitetty haalea vesi on hyvää silmien huuhtelemiseen ja saunan lämpökin edistää paranemista. Silmätipat ja -lääkkeet ovat yleensä reseptitavaraa.
Yleensä lumisokeus menee ohi 2-4 päivässä ilman jälkiseuraamuksia.
Tämän jutun löydät myös Saariselän Sanomista nro 1/2005.
Reppuun kannattaa sujauttaa hiihtolenkille lähtiessä: